 |
| Pyhän Laurin kirkko on vanha ja kaunis. |
Sen verran laajennan blogin Helsinki-reviiriä, että pistäydyn kaupungin rajan pohjoispuolella, Helsinki-nimisessä paikassa kuitenkin, eli Pyhän Laurin kirkkomaalla Helsingin pitäjän kirkonkylässä. Ikivanha kivikirkko ja kahvilamiljöö on kesäisin ihastuttavaa aluetta, mutta Pyhäinpäivän mustassa illassa, tuhansien kynttilöiden palaessa tunnelma on niin erilainen. Haudalla käyminenkin tuntuu ihan toiselta, kun siellä käy kesäpäivänä yksin kuin vainajien muistopäivän iltana kymmenien muiden kanssa.
Vähän sumuisessa illassa tunnelmaa voisi sanoa vähän aavemaiseksikin, kun jossain vilahtaa taskulamppu, toisaalla on kyyryssä kynttilää sytyttäviä tai syksyn lehtiä haudalta puhdistavia omaisia. Kaikki puhuvat hiljaa ja liikkuvat rauhallisesti. Oman reittini tunnen pimeässäkin. Portilta matka on lyhyt, enkä ollut koskaan liikkunut kirkkomaalla muualla. Eilen kävelimme pienen lenkin kynttilämeren himmeästi valaisemalla hautausmaalla. Vaikuttavaahan se on.
 |
| Minun rakkailleni. |
Posted with Blogsy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti