Koskaan en ole itselleni auringonkukkia Helsingin pelloilta saanut poimittua, koska en muista ottaa kunnon välineitä varsien katkaisuun tai sitten olen liikkeellä skootterilla ilman sopivaa kassia, jossa kukat kotiin kuljettaisin. Auringonkukat ovat kuitenkin minusta niin valloittavan hyväntuulisia kasveja, että mielelläni käyn niitä katselemassa. Hyvin kukkii vielä, nuppujakin on paljon eli kukkakausi jatkuu edelleen.
Viimeksi käydessäni jouduin kyllä ihmettelemään kanssakaupunkilaisten ahneutta, kun ilmaiseksi saa. Missä meneekään omaksi iloksi kerättävän kimpun raja? Kun pellolle tulee perhe ja lähtee kymmenien kukkien kanssa, tulee mieleen, että jaettu ilo ei sittenkään ole kaikille se paras ilo.
Posted with Blogsy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti