Oli synkkä ja myrskyinen ilta, kun astuin ensimmäisen kerran sisään Emoon. Satoi suunnilleen kaatamalla, mutta viinibaarin lämmin tunnelma sai unohtamaan sateen. Eilen pistäydyin Emossa toisen kerran ystäväni kanssa matkalla konserttiin naapuriin, Savoy-teatteriin.
Molemmilla kerroilla baari on ollut kovin hiljainen, mutta toki olen ollut 18 - 19 tienoilla keskiviikko- ja torstai-iltoina. Soisin tällaiselle baarille kuitenkin pitkää ikää. Laadukkaita viinejä, kiva sisustus, mutkaton palvelu, hiljaksiin soiva taustamusiikki - oiva paikka vaikka treffeille, mutta toki mainio myös mille tahansa seurueille.
Pöydissä on luettavana Viini-lehtiä, viiniaiheisia kirjoja mutta myös (ilmeisesti omistajan?) Pekka Terävän keittokirjoja. Viimeiset tuntuvat vähän turhilta, mutta toisaalta naapuriovesta pääsee hänen ravintolaansa. Ehkä kirjojen selaaminen herättää ruokahalua?
 |
| Tähän asti olen istunut kadulle vievien ikkunoiden läheisyydessä. Ensi kerralla tahdon tämän, ikioman nurkan! Ihastuttava kolo salin perällä. |
Posted with Blogsy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti