Pari vuotta sitten pääsin ensimmäistä kertaa Ritarihuoneelle. Mieheni ystävän suku kuuluu niihin onnekkaisiin, joilla on lupa käyttää tiloja omiin juhliinsa. Silloin keskityin juhliin, en niinkään puitteisiin. Kun Ritarihuone avasi ovensa kaikelle kansalle säännöllisen valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden kunniaksi sunnuntaina 6.10. ajattelin pistätyä uudelleen, olimmehan muutenkin menossa naapuriin Kauppatorille Silakkamarkkinoille. Pelkäsin jonoja, mutta kansaa olikin liikkeellä aika maltillisesti. Tiloissa järjestetään kyllä konsertteja ja näyttelyjä, että ei vierailemaan pääseminen ole sikäli vaikeaa tai harvinaista.
Onhan Ritarihuoneessa omanlaistaan glamouria. Tällaisia rakennuksia Suomessa kuitenkin on aika vähän. Aatelisuuden merkitys ei kai nyky-Suomessa ole sinänsä erityisen etuoikeutettu, mutta toki merkkipäivien järjestäminen täällä on vähän toista kuin jossain VPK:n talolla.
Lähdetään kierrokselle!
Upea portaikko punaisine mattoineen
Lasimaalauksia
Pääsalissa tuolit oli aseteltu kuin säätyvaltiovaltiopäivillä ikään.
Salin seinällä on kaikkien Suomen aatelissukujen vaakunat.
Huone pääsalin kupeessa
Sää helli vielä pari viikkoa sitten niin, että saatoimme nauttia lasit viiniä ja porotartaletit Ritaripuistossa.
Posted with Blogsy
Ritarihuone on hieno osa Suomen historiaa!
VastaaPoista