lauantai 10. toukokuuta 2014

Huviloiden ja suurlähetystöjen Kaivopuisto

Kaivopuiston käytävä on hiljattain uusittu vastaamaan alkuperäistä, 1830-luvun asuaan. Taaempana on Kaivohuone, ja tien toinen pää tulee rantaan, kohtaan jossa sijaitsi alkuperäinen kylpylä, nykyään Cafe Ursula ja Harakan lauttalaituri.
Pääsin osallistumaan opastetulle kävelykierrokselle Kaivopuistoon. Kaivarin historiaa on luettavissa netistä, joten jätän laajamittaisen luennoinnin sikseen. Lyhyesti kuitenkin Kaivopuistossa oli 1830-luvulla kylpylä, johon varakkaat tulivat Pietarista ja Tallinnasta ottamaan kylpyjä ja juomaan terveysvesiä (siltä ajalta Hartwall on saanut alkunsa). Kylpylärakennus oli suunnilleen siinä, missä nykyään on Cafe Ursula. Se kuitenkin tuhoutui pommitukisissa jatkosodan aikana.

Kaivohuone on  ollut ravintolakäytössä valmistumisestaan saakka.
Kylpyläväki juhli Kaivohuoneella (rakennettu 1838) keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Toinen juhlapaikka oli Seurahuone (nykyinen Helsingin kaupungintalo) Kauppatorin laidalla. Koska tiet kylpylän ja Seurahuoneen välillä olivat huonot, tätä väliä ajettiin pienillä höyrylaivoilla. Samoihin aikoihin Henrik Borgströmin perustama kylpyläyhtiö vuokrasi Kaivopuiston tontteja, joille varakkaat kaupunkilaiset ja ulkomaalaisetkin saattoivat rakentaa huviloitaan. Näistä alkuperäisistä kylpyläkaudella rakennetuista huviloista on jäljellä enää kaksi.
Aloitimme kierroksen huvila-alueella Ranskan suurlähetystöltä. Kaunis vanha rakennus on suurlähettilään virka-asunto. Samala tontilla on on myös huomattavasti uudempi ja vähemmän viehättävä suurlähetystörakennus.
Vastapäätä Ranskan lähetystöä on massiivinen Yhdysvaltain lähetystö. Se on kaikkineen korttelin kokoinen, ja rannan puolelle on ihan viime vuosina noussut maisemaan ei niin hyvin istuva betonikolossi. Lähetystöt voivat kuitenkin omilla maillaan tehdä, mitä haluavat. 
Suurlähetystöjen lomassa on asuintaloja. Olin sanoa, että tavallisia, mutta aikakaan hinnat eivät ole tavalliset. Mietin, saisiko oman taloni hinnalla yksiön. 
Huvilakaupunginosan tunnelmaa
Nämäkin ihanuudet ovat kuulemma asuinkäytössä. Naapurina olisi mm. Viron suurlähetystö.
Upean keltaisen huvilan takana pilkottaa Belgian suurlähetystö, joka arkkitehtuuriltaan ei ihan vedä vertoja naapurilleen.
Sama Belgian lähetystörakennus kuvattuna Mannerheim-museon suunnalta
Mannerheim-museo on ollut aikanaan Mannerheimin koti. Museosta saa oivallisen katsauksen Suomen historiaan ja Mannerheimin elämään. Viimeisimmässä Kuukausiliitteen (5/2014) muotikuvat on otettu museossa. Muodin lisäksi niistä saa hyvän käsityksen, miten Mannerheim asui. 
Kalliolinna (1843) on toinen säilyneistä alkuperäishuviloista. Kyllähän tuossa kelpaisi asustella!
Toinen säilyneistä huviloista on Alankomaiden suurlähettilään virka-asunto. Lähetystö on Espalla. Nykyinen lähettiläs kuulemma ajelee hollantilaisille tyypillisesti työmatkansa fillarilla.

Cygneuksen galleria on Suomen vanhin taidemuseo. Taas opin uutta! Enpä tiennyt koko gallerian olemassaolosta. Pitääpä siihenkin joskus mennä tutustumaan.
Punatiilirakennus on alunperin ollut Saksan suurlähetystö. Se oli ensimmäinen Kaivopuistoon valmistunut suurlähetystörakennus.
Tässä asuinkerrostalossa Risto Ryti eli viimeiset vuotensa.
Toinen Helsingin katolisista kirkoista sijaistee Kaivopuiston reunassa, vastapäätä Venäjän suurlähetystöä (jonka suunnittelussa on kuulemma  pidetty esikuvana Buckinghamin palatsia.
Marmoripalatsi sijaitsee Rytin talon ja katolisen kirkon välissä. Eliel Saarinen suunnitteli sen alunperin varakkaalle yksityishenkilölle. Sittemmin talossa on toiminut mm. hovioikeus. Nyt se on ollut muutaman vuoden tyhjillään ja myynnissä. Tien toiselta puolelta venäläinen liikemies osti kalleimman Suomessa ikinä myydyn asuinkiinteistön. Ehkä siitä voi vähän päätellä Marmoripalatsin hintaa. 
Itsenäisyyden kuusi ja sen edessä itsenäisyyden muistokivi
Ursan tähtitorni on rakennettu vuonna 1926. Sen ympärille kerääntyy tuhansia suomenkielisiä ylioppilaista juhlimaan Vapun päivänä. Ruotsikielisten juhlat ovat perinteisesti Kaisaniemen puistossa. Viikko vapun jälkeen puistossa oli näin siistiä. Vain jokunen ilmapallo liehui tuulessa puiden oksistoon tarttuneena. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti