sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Seurasaaren syksyssä


Kun haluan omaa aikaa ja rauhoittua eikä ole mahdollista lähteä kotoa kovin kauas, menen Seurasaareen. Välttelen sitä kesäisin, jolloin ulkoilijoita ja turisteja on paljon. Viihdyn parhaiten syksyllä ja keväällä, kun saan usein olla melkeinpä omassa rauhassani. Ilmeisesti sateisen viikon perään tullut puoliaurinkoinen lauantai sai muutkin helsinkiläiset liikkeelle, koska parkkipaikalle ei mahtunut ja kadunvarsikin oli aika täynnä. Jos oikein ymmärsin, peräti kolme kahvilaakin on viikonloppuisin auki. Pitääpä muistaa tämä ja tulla seuraavaksi arkena.







Seurasaaressa tunnen olevani luonnossa, sen mitä kaupunkilaistytön pitää luontoa saada kokea. Kuitenkin koko ajan kuuluu Länsiväylän humina ja näkyvät vastarantojen talot tai niiden valot. Olen siis turvassa, lähellä kaupunkia. Rakkainta minulle Seurasaaressa on kuitenkin meri. Koskaan en ole meren rannalla asunut, mutta mielelläni hakeudun sen äärelle.







Jos tulee kunnon talvi pakkasineen, pakkaan sukset autoon ja menen hiihtämään saarta ympäri. Jos jäätilanne ei salli hiihtämistä, tyydyn kävelemään lumisessa saaressa. Joulukuun 15. päivä järjestetään perinteinen Seurasaaren joulupolku. Silloin ei taida saaressa olla kaipaamaani rauhaa, mutta lapsiperheille epäilemättä mukava ilmaistapahtuma ja joulutunnelmaa. Pienet voivat helposti kuvitella tonttuja ulkoilmamuseon vanhoihin rakennuksiin.








keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Kiva kahvila Skattalla

Ellei pidä ruotsalaisista kahvilaketjuista, tänne ei kannata tulla. Jos taas Katajanokan kaunis kanavarannan miljöö ja letkeänluova loft-henkinen sisustus viehättävät, Johan & Nyström on hyvä paikka kahville tai teelle. Kahvilassa järjestetään kahvi-, tee- ja baristakursseja ja myydään omia (hyviä ja reiluja) tuotteita. FB-sivulta kanttaa tsekata uutuudet, kuten tämänhetken raakapizzat. Juomavalikoima on laaja ja palvelu ystävällistä. J&N on ehdottoman viihtyisä konsepti.








terassikelejä odotellessa!

maanantai 18. marraskuuta 2013

Roihuvuoren taiteilijakortteleissa

Sunnuntaina oli avoimet ovet Roihuvuoren taiteilijakortteleissa, pienteollisuusalueelle toimistotaloihin nousseessa taiteilijayhteisössä. Työhuoneet olivat siististi käytävän varrella, ja ovesta sisään astuessa ei tiennyt, mitä kohtaa.
Harmitti, etten päässyt paikalle kuin vasta ovien ollessa melkein jo raollaan ja menossa kiinni. Ehdin vierailla vain muutamalla työhuoneella ja ainoastaan Laippatien puolella. Taiteilijat olivat puheliasta väkeä ja mielellään esittelivät sekä nykyisiä että aiempia töitään. Suinkaan joka huoneeseen ovet eivät olleet edes raollaan, mutta useita kuvataiteilijoita ja valokuvaajia oli paikalla.

Tiina Pensolan töitä

Taiteilija Friidu Kahjo ja hänen työnsä

Taidemaalari Markku Walldénin työ

Pidin erityisesti keskusteluista taiteilijoiden kanssa. Asiantunteva todellakaan en ole, mutta oli mieletöntä kuulla, kun he itse kertoivat töistään ja esimerkiksi tekniikoistaan, kuten Markku Walldén. Maria Mughal esitteli sekä maalauksiaan että julkisia töitään, esimerkiksi asuinrakennusten ulkopinnoille tekemiään betonitöitä, jotka todella antavat uuden ilmeen julkisivulle.
Kuinka ihastuttavia kaikkia taiteilijatarkikkeita työhuoneilla oli ja kuinka mielelläni olisin kuvaillut kaikenlaista, ja erityisesti taiteilijoita ja heidän töitään, mutta kaikki tuntuivat vähän varautuneilta. Kaikkien kiinnostuneiden pitää siis odottaa seuraavia avoimia ovia ja lähteä itse katsomaan. Niin minä ainakin aion tehdä - ja mennä tällä kertaa ajoissa.


lauantai 16. marraskuuta 2013

Putki täynnä elämää


Malmin putki eli Malmin aseman ylikulkutunneli esittelee elämän kirjon. Putken läpi kiirehditään töihin. Paljon on myös heitä, joilla ei ole kiire minnekään. Ikkunalaudoilla kaupustellaan sukkia, taidetta, vaatteita ja rehtiä roinaa. Jotkut yrittävät ansaita soittamalla. Romanikeräjäläisiä löytyy ja kipon äärellä on usein myös herra, jonka kyltissä lukee "kotimainen vaihtoehto".

Putken ravintolatarjonta kattaa oluen ja pizzan. Luomukahvila on lähtenyt jonnekin. Pieni vihanneskoju on hyvin suosittu ja edullinen. Helsingin kaupunki suunnitteli kutojamummojen häätämistä putkesta. Kansa älähti ja myyjät saivat jäädä. Ainakin päiväsaikaan tänne mahtuvat kaikki.


torstai 14. marraskuuta 2013

Vain pari miljoonaa puuttuu - Helsinki-unelmia




Kun illat olivat oransseja (eli viime keväänä), olimme iltakävelyllä Kuusisaaressa. Meri oli melkein tyyni, taivas sininen ja auringonlasku upea. 





Sitten se oli siellä, ihan varoittamatta: unelmien talo, myynnissä. Vierekkäin oli kaksi aika samanlaista, uutta, vailla omistajaa olevaa. Kotona piti klikkailla Oikotielle. Auts. Mikä hinta! Joitain viikkoja sitten olivat edelleen myynnissä, hintaa alennettu puolella miljoonalla - ja edelleen meiltä puuttuu sellaiset pari miljoonaa... 





Talot ovat ihan rannassa. Kyllä kelpaisi terassilta ihailla auringonlaskua. Kuvan laituri taisi kuulua naapuritalolle, mutta tokihan näilläkin taloilla oma oli. 

Ainakin tiedän, miksi lottoan.