lauantai 19. syyskuuta 2015

Signora Delizia - italialaisia herkkuja Katajanokalla


Katajanokalla, Tove Janssonin puiston laidalla, on kivijalassa Signora Delizia -niminen italialainen kahvila ja herkkupuolti. Päädyin sinne kulmilla asuvan ystäväni kanssa. Kävimme naapurihuoneiston pop up -galleriassa Helsinki Design Weekillä taidenäyttelyn avajaisissa, ja hän alusi sen jälkeen näyttää minulle kahvilan, josta saa "kaupungin parhaan espresson".




Kahvin parhautta en valitettavasti voi taata, koska kahvia juomattomana en saattanut makutestaajaksi ryhtyä. On siis luotettava vuosia ympäri maailmaa asuneen ystäväni sanaan. Sen sijaan ihastelin kahvilan sisustusta ja italialaisia herkkuja notkuvia hyllyjä. Sieltä saa kaikkea sitä, mitä italialaiseen keittiöön tarvitsisi.





Siinä pohdiskelimme, kuinka isojen ketjumarkettien sijaan pitäisi käydä edes silloin tällöin ostoksilla juuri tällaisissa paikoissa. Ruoan ostaminenkin voisi olla jotain muuta kuin kärryjen kanssa jättihalleissa törmäilyä. Jos ostosten lomassa voisi vielä siemailla vähän kahvia, ehkä ottaa jonkin pienen voimaannuttavan herkun, ei kauppareissukaan tuntuisi pakolliselta pahalta.

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Govindam, Krishna-liikkeen kasvisruokakeidas Malmilla


Maistuisiko omatekoinen sahrami- tai mustikkajäätelö, 1,5€/pallo? Sitä saa Krishna-liikkeen kasvisravintolassa Malmilla. Vanhassa Malmikylän kartanossa on temppeli, ravintola ja pieni puoti. Tunnelmallisen ravintola Govindamin aukioloajat kannattaa tarkistaa netistä. Ruoka on taidolla maustettua lakto-vegeruokaa. Päivän menu maksaa vain 8,50€. Ehdoton suositus!











sunnuntai 30. elokuuta 2015

Yhden tähden illallinen - ravintola Demo


En ollut koskaan ennen ollut Michelin tähden ravintolassa syömässä. Helsingissä kuitenkin muutama yhden tähden ravintola on, ja yksi niistä on Demo, jolla tähti on ollut vuodesta 2007. Tähtiin liittyy salamyhkäisyyttä nimettömine arvostelijoineen, mutta näin kuluttajan näkökulmasta tietenkin odotus jollain tavalla keskivertoa paremmasta ravintolakokemuksesta. 

Demo on suosittu, ja pöytävaraus on tehtävä ajoissa. Emme tehneet, joten vapaata oli suunnilleen heti lounasajan päätyttyä. Siihen aikaan ravintolassa oli lisäksemme vain muutama asiakas, mutta pikku hiljaa se täyttyi. Koko ravintolasali uudenmaankadulla on pieni, mutta kivasti sisustettu. Tarjoilijat häärivät farkuissa ja t-paidoissa, mikä oli aika rentoa näinkin kalliissa paikassa. 

Demossa ei ole ruokalistaa. Kaikki syövät samoja ruokia, vain annosten määrään voi vaikuttaa. Tietenkin allergiat ja inhokit huomioidaan. Ainakin meidän kerrallamme ruoissa oli aika paljon kalaa, joten kalattomalla annokset olisivat olleet kovin erilaiset. Koska ei ole listaa, ei ole hinnastoakaan. Kun meille esiteltiin vaihtoehtoja, neljän, viiden, kuuden vai seitsemän ruokalajin määrästä, kukaan ei sanallakaan maininnut hinnoista. Tuli vähän olo, että Demossa suhtaudutaan asiakkaaseen asenteella Jos sinun pitää kysyä hintoja, sinulla ei ole varaa meihin. Nettisivuilla hinnat ovat näkyvillä: "Valittavanasi on 4, 5, 6 tai 7 ruokalajin ateriat 62 , 75 , 92   ja 102 € hintaan."

Otimme koko setin, kun kerran tällaiseen paikkaan lähdimme. 

Lautanen suuri, annos pieni
Tämä on soppa. Tai siis tästä tulee soppa, kun kaadetaan liemi päälle. 
Nyt se on keitto.
  
Rehellinen mielipide: en tykännyt.



Aika monessa annoksessa oli jäätelö tai sen tapainen osana annosta. Yhden maku oli gorgonzola. Auts. Aika erikoinen ja maistui suussa turhankin pitkään. Olutjätski lensi suoraan kaaressa kanssaruokailijan lautaselle. 

Fine dining -paikkojen kohdalla moni miettii, pitääkö kotiin mennä nakkikioskin kautta, koska annokset ovat niin pieniä. Olen lyhyt ja muuten keskikokoinen suomalainen nainen, en siis mikään jättiläinen tai suursyöppö, ja oli siinä ja siinä, oliko minulla nälkä vielä aterian jälkeen. En kokenut olevani täynnä, mutta en myös enää nälkäinen. 

Jos ruokiin ja pariin lasiin viiniä (olimme autolla) menee melkein 300 euroa, minulla olisi muutama vaatimus: ruoan tulee olla erinomaista kautta linjan, mielellään sellaista, että myös pidän siitä, pelkkä raaka-aineiden erinomaisuus ei riitä, aterian jälkeen ei saa olla nälkä, palvelun on oltava keskimääräistä parempaa. 

Miten kävi Demossa? Ruoka varmasti oli laadukasta ja hyvin valmistettua. Jotkin makuyhdistelmät ja -valinnat ovat varmasti kuulostaneet kivalta suunnitellessa, mutta jos tarjoilijakin sanoo, että jotain makua vierastetaan, miksi sitä edelleen tarjoillaan? Varsinainen nälkä ei jäänyt, joten tämä ehto täyttyi. Palvelu oli ihan perustasoa, ei mitenkään erityistä. Tällä kokemuksella en sanoisi Demon olevan hintansa arvoinen. Neljän ruokalajin menun kohdalla olisi voinut käydä tuuri ja lautaselle olisivat osuneet vain parhaat palat, hinta olisi ollut kohtuullisempi - mutta vatsa kaivannut kotimatkalla lisää ruokaa. 

Suloinen ja tyylikäs Lonna


Tänään kannattaa mennä Lonnaan kuuntelemaan Mopoa tai muuta jatsahtavaa. Pieni, pyöreä saari Suomenlinnan vieressä antaa varmasti arvoisensa puitteet hyvälle musalle.



"Puhtaita, kesäisiä makuja", mainostaa saaren ravintola. Kolmella eri tavalla valmistettu punajuuri maistui vuohenjuuston kanssa täydelliseltä. 


Miinanraivausta, miinojen demagnetointia, ruudinkäsittelyä ja antautumisneuvotteluja. Lonnassa kiehtoo historia ja eristyneisyys. Saari avattiin yleisölle vasta viime vuonna.


Mene saaristoon ja syö siikaa. Ainakin kerran kesässä.


Päättyvät kiskot. Täällä uskaltaa ottaa vaikka railfien. Miinoja kuskattiin kapeita raiteita pitkin.




Lonna on auki vielä syyskuussakin. Kannattaa ottaa muutaman minuutin merimatka ja irrottaa jalat irti arjesta ennen pitkää ja synkkää talvea.






tiistai 4. elokuuta 2015

Ateneumia kaikille


Kaupungissa on taas ajateltu pikkuväkeä. Ateneumin Tarujen kansat -näyttelyssä on hieno tarinatila, jossa mini-ihmiset voivat kuunnella ja lukea tarinoita, pukea päähänsä kruunun, levätä, piirtää, halata keppihevosta tai tehdä peikkoruokaa. Kyllä, taidemuseoon kannattaa mennä myös lasten kanssa.












Ja varsinkin ilman lapsia. Esimerkiksi Edelfeltin Lapsen ruumissaatto ja Ruokolahden eukot kirkonmäellä ovat mykistäviä varmasti seuraavatkin sata vuotta.